Putki - kepit - hyppy  C  .............  '----'  < tuohon tapaan. Tehtävää tehtiin kaikilla mahdollisilla lähetyksillä. Vasemmalta putkeen, vasemmalta hypylle ja toisinpäin. Tein myös hypyltä kepeille takaaleikaten. Tämä oli helppo tehtävä ja Kiista malttoi pujotella myös putken suuntaan loppuun asti. Aluksi ohjureilla ja lopuksi kokonaan ilman.

Putki ja neljä hyppyä rinnakkain. Hypyt olivat hyvin lähellä toisiaan ja ensimmäinen hypättiin ulos, loput aaltoillen. Tämä olikin meille taas se vaikein. Kiista tuli putkesta niin lujaa, ettei siinä vauhdissa enää kääntyillyt kunnolla.

Lopuksi Kaisan "klinikka korjaukset". Jokainen sai valita vaikeimman tehtävänsä ja sai Kaisalta siihen neuvoja. Minä tietysti valitsin viimeisen tehtävän.
No niin, käänsin liikaa hartialinjaani, vaikka homma sujuu parhaiten pelkillä käsillä. Näin aloitimme ensin putkesta kahdella hypyllä, onnistui näitä neuvoja noudattaen heti hyvin. Sitten lisättiin kolmas ja neljäskin hyppy. Hyvät suoritukset saimmekin lopulta. Voi mikä onneton heiluva heinämies olenkaan ja koira niin signaaliherkkä, että menee minne mamma huiskii.

- Otin tokohyppyä muutaman kerran ja palkkasin esteen yli, annoin lisäkäskyn "paikka", kun siirryin sivulle. Pysyi näin siirtymättä. Korjasin myös seisomispaikkaa taas kauemmaksi, kun Kiista herkästi jää aivan esteen taakse.
- Treenien päätteeksi otettiin dobberi Omien ja Wingon kanssa paikallaan makuu. Kaisa ei huomannut mitä tehtiin ja päästi Allin ja Liinan autosta. Ne juoksivat aivan täysillä ohi makaavien koirien :D hah hahaaa.... en olisi ikinä uskonut, että Kiista pysyy makuulla, mutta SE PYSYI. Wingo nousi ja tuli Katjaa puoleen matkaan vastaan. Tämän jälkeen dobberi haettiin pois, ei haitannut Kiistaa. Aikaa ei otettu, mutta uskoisin makuun olleen noin kolmen minuutin luokkaa. Mahtavaa, ettei Kiistaa edes huolettanut nämä asiat, vaan se makasi hyvin tarkkaavaisena ja rentona. Minä voin heilutella käsiäni, korjata hiuksiani ja vaikka liikkua.
- Pari perusasentoa ja lyhyet seuruut täyskäännöksillä. Kiista piti tarkkaavaisena paikkansa.

Loppulenkki metsän kautta Alli, Liina, Heili, Wingo ja Dajm - noutaja. KIITOS TAAS KAISALLE :o)

Melkoista lentoa ollut minun elämäni viimeisen viikon. Treenailu on ollut melko vähäistä. Hiukan ollaan otettu perusasennon paikkaa ja muutaman askeleen seuruuta hyvällä palkalla.

Lopuksi tein pätkää, hyppy - putki - kepit - pitkä - takaakierto - hyppy käteen - putkeen A kiertäen - suoraan putkesta A:lle - kolmen hypyn kaari ja puomi.
Kepeissä oli valmiina ohjurit koko matkan ja nyt Kiista veteli ne ilman yhtään virhettä. Kuviota takaakierrolta hypylle hiottiin Kaisan opastuksella ja lopulta Kiista menikin sen hienosti. Multa tuppaa ne kädet sekoamaan tuollaisessa vauhdissa. 

Naapuri kentällä tein muutamia nopeita esteenkiertoja ja välistävetoja käärmekädellä. Jennin neuvosta uusi käsky pelkästään käteen tuloon on nyt "tässä". Monien käyttämää "kii" en voi käyttää, koska käytän Kiista nimeä, jotta vain vilkaisee minuun, tai hidastaa ennen hyppyä.

KIITOS KAISA HYVÄSTÄ TREENISTÄ :o)

Otin kokeilumielessä muutaman askeleen seuruuta ja perusasentoa odotellessa. Palkkasin ainoastaan oikeasta paikasta ja kunnollisesta katsekontaktista. Kovassa hälinässä keskittyi hyvin.

Huomenna täydellinen huilipäivä. Tehdään ainoastaan rauhallinen hölkkälenkki. Keskiviikkona sitten Kaisan kanssa hallille.

Jennin mielestä minun kannattaa palata matalampiin rimoihin, kunnes käännökset taas sujuvat ja nostaa pikku hiljaa takaisin ylös. Muita treenejä toki maksi rimoilla.

Suur kiitos Kaisalle ja Mäntysaloille tästä vuosittain järjestävästä leiristä. Mukavaa porukkaa ja to + pe sateiden jälkeen alkoi ilmatkin helliä. Kiitoksia mökkiseurasta huonekaveri Karoliina ja Kaapo. Outi, Laura ja Jari, joka kesti kuin mies akkojen oikkuilut.

Melkoista sähellystä meidän työskentelymme olikin taas. Parhaiten onnistui, kun en itse liikkunut juuri ollenkaan. Sillälailla vaan ei mitään ratoja pysty suorittamaan. Menin alussa kolmen esteen päähän, mutta Kiista lähti hirveällä vauhdilla ja matalana. Alitti usempaan kertaan kakkosesteen riman. Siirryin kakkosesteen kohdalle ja silloin ei pudottanut. Rataa oli vaan vaikea jatkaa siitä. No, ei me sitten edes yritetty jatkaa, vaan tehtiin onnistuneita pätkiä sieltä ja täältä. Kepeiltä saatiin tehtyä rata loppuun, vaikka ensimmäisellä yrittämällä meni pituudesta ohi ja viimeiselle esteelle ei irronnutkaan yllättäen. 

Ollaan treenailtu TOKOa nyt enemmän. Muutin luoksetulon suoraan sivulle, kyllä se PK malli sitten saadaan taas toimimaan. Tuo eteen tulo ja siitä sivulle, on liian monen mutkan takana ja tuntui, että aina jokin osa siitä meni vähän sinne päin. Sivulle suoraan tulee vauhdilla ja hienosti.
Maahan - seiso - istu on treenattu vapaassa muodossa, ei sivulla, jottei ennakoisi. Treeniä voi myös jatkaa juurikin ennakoimattomuuden vuoksi pitempään.

Oltiin ystäväni luona kylässä ja Kiista pääsi mukaan. Ensimmäistä kertaa kävimme järvellä kokeilemassa vettä isommassa mittakaavassa. Valtaojiin sun muihin Kiista menee mielellään, mutta iso vesi ihmetytti ensin ja pulikoi polviaan myöden ainoastaan. Keppien perään lähti heti ja ui pieniä kaarroksia. Innostui aivan valtavasti, joten pitää käydä enemmän rannalla. 

Kerran ohi A:lta, kun oma linjani näytti ihan väärään suuntaan. Kontaktit hyvät, mutta hiukan hidastaa A:n kontaktilla. Nami maahan ja tämäkin korjaantui.
Muurin jälkeen ei ollut tarkoitus ottaa keppejä, koska ulkona ei ollut yhtään ohjuria. Kiista yritti pari kertaa mennä kuitenkin niille, joten kolmannella kerralla annoin mennä. Kaksi kertaa jätti yhden välin tekemättä. Kolmannella teki koko keppisarjan oikein ja ilman ohjureita. JEEEEEEEEEEEEEE !   Tähän oli hyvä lopettaa valtaisin kiitoksin ja retuutus leikillä.

Pyöräilyä ! 
Ensimmäinen pyöräily takana. En ole mikään huippufillaristi, joten otin melko varovaisesti. Kiistaa piti käskyttää, että piti oikean paikan pyörän oikealla puolella. "Odota" ja hidasti, "tule" ja otti taas hyvän paikan. Pysyi ravilla koko ajan, vaikka välillä mentiinkin sellaista normaalia vauhtia. Juoksi rennosti. Springerin ostan ehdottomasti, koska sen kanssa saan paremmin pideltyä Kiistan oikeassa paikassa. Eniten pelotti, että loikkaa pyörän eteen, kun hihna oli kädessä.

24.5. Paimennuskisat Somerolla ja me oltiin Kaisan seurana. Otin sielläkin vähän seuruuta ja jääviä. Pääasiassa kyllä seurattiin kisoja. Mielenkiintoista ja haasteellisen näköistä touhua. Wingo ja Heili sijoittuivat hyvin bordercollieiden joukossa saaden neljännen ja kolmannen sijan. Ainoat kelpiet näissä kisoissa. 
Kiistan kanssa on kyllä helppo olla missä tahansa, se käyttäytyy niin hyvin. :o)

Meillä oli sama harjoitus hallin toisella laidalla peilikuvana, kuten edelliskerralla treeneissä ja selkeästi minun on vaikeampi kääntää Kiistaa oikealle, kuin vasemmalle. Pitää testata laukkaako se molempia laukkoja oikein. Vika todennäköisesti on minussa kylläkin.
Tein itsekseni vielä puomia, A:ta ja muuria maksina. Kontaktit onnistui hyvin ja muurin palikat eivät tipahtaneet kertaakaan.

Kiistan kanssa menin ensin halliin sisälle ja otin keppejä. Verkot alussa ja lopussa, pari ohjuria keskellä. Hakee hirvittävällä innolla sisään ja aloittaa hyvin, mutta herkästi tulee silti jostain välistä ulos ja jättää yhden välin pujottelematta. Kotona on tehty joka päivä keppitreeniä ja ohjureita on kaksi alussa ja kaksi lopussa. Toistoja vaan paljon.
Otin myös pientä radanpätkää. Hyppy, puomi, vienti putken kauempaan päähän, siitä hyppy, välistäveto hyppy. Välistävedossa teki liian suuret kaaret, joten tein radan pariin kertaan ilman viimeistä hyppyä. Otin vaan Kiistan välistävedosta käteen ja palkkasin. Toinen toisto meni jo melko hyvin, mutta näitä pitää taas ottaa erikoistarkkailuun. Varsinkin putken jälkeen vauhtia on niin paljon.
Toiseen radanpätkään kuului muutama hyppy, muuri ja A-este. Loivia vekkauksia tällä kertaa ja ne sujui mieleni mukaisesti. Tähän lopetin hallitreenin. Kävin poistamassa ohjurit ja huomasin samalla, että rimat olikin 55cm, ollaan tähän asti otettu 50cm korkeutta. Mukava huomio, koska ainoa rima, mikä tippui oli välistävedon huonon kurvin jälkeinen.

Dooriksen treenit oli ulkona ja toinen rata vapaana, joten otin vielä puolisen tuntia myöhemmin pienen pätkän kentällä Kiistan kanssa. Radalla muuri, pituus viidellä palikalla ja A-este. Pieniä vaikeuksia yhdessä kohtaa, mutta sain kuin sainkin onnistumaan. Ai niin ja keinuakin otettiin erikseen pariin kertaan. Ei ongelmia siinä, mutta radalla en vielä keinua ota, ettei tule mitään lentoharjoituksia vahingossakaan.

TOKO treeniä otin taas yks päivä tuossa parkkiksella. Paikallaan makuulla aloitin ja muut koirat olivat pihalla. Heti kun sain Kiistan makuulle, kulki pikkutietä ohi iso koira ja meidän apinaorkesteri haukkui aivan villinä. Kiistalla karvat häntään saakka pystyssä, kerran nousi kyynärpäät maasta ja mä annoin uudelleen maahankäskyn. Täytyy sanoa etten olis uskonut Kiistan siinä metelissä pysyvän maassa.
Seuraaminen kytkettynä  Voi kun olis ollut auttavia silmiä kertomassa miltä näytti. Lähellä ainakin pysyi ja käännökset tuntuivat hyviltä. Nostatin virettä uudella patukalla ennen ja jälkeen liikkeen.

Seuraaminen taluttimetta Samoin kuin edellä. Keskityin askeleisiini ja pidin katseen menosuuntaan.

Maahanmeno liikkeestä No nyt on treenattu liikaa seisomista, kun maahan ei menty millään. Otin liikkeen vapaasti ja tein maahanmenoja useita. Palkkapatukka lensi aina taakse.

Luoksetulo Tein ensimmäisen heittämällä patukan taakse. Toisella liikkeenomaisesti. Hyvä eteentulo, mutta siitä sivulletuloa pitää vielä treenata. Nyt autoin oikeaan asentoon namilla ja lelulla saadakseni nopeutta. 

Seisominen liikkeestä pysähtyi hyvin, otin viisi askelta ja heitin patukan.

Estettä ei ole, joten se jäi tällä kertaa. Hallilla ollaan tehty, eikä siinä tuntuisi olevan ongelmia. Tämä treeni otettiin fiilistellen ja käytin paljon leikkiä välissä. 

- Arvosteltavana oli 4 kelpietä. Kiista, Viima ja kaksi vierasta. Viima sai H:n, mitä en ihan ymmärrä.   -Jaana Hartuksella oli kehässä harjoitusarvostelija. Tuomarit ihmettelivät yhdessä, miten nuorella koiralla voikin olla näin valtavat lihakset. Korvat ovat  erilaiset ja tuomari kysyi onko vasemmalle korvalle sattunut joskus jotakin. Ei ole, vaan siinä on syntymästä saakka ollut lovi. Persoonallinen otus siis meillä :D Posket ovat vähän liian pulleat, mutta tuomarin mielestä ikä saattaa muuttaa asiaa. (mä tykkään kelpiellä poskista, niiden ei tarvitse muuttua mihinkään). Liikkeet kepeät ja niitä siinä kehuttiin kovasti. Kaiken kaikkiaan tuomari tykkäsi Kiistasta ja olen hyvin tyytyväinen EH:on.

Tänään maalasin kotikepit punavalkoisiksi, jospa ne olis helpompi hahmottaa, kuin sellaiset luonnon väriset puukepit. Yritin ehdottaa myös santakuorman tuomista tontille, jotta saisin pienen hiekkakentän. Arvatkaa saiko aikaan riemunkiljahduksia...... huoh. 

Aloitettiin 50 ja 55cm rimoilla. Kolme hyppyä, putkeen, hyppy ja siitä puomille. Kiista hyppäsi hyvin ja radan pätkä meni virheittä kolme kertaa, tai siis ekalla kerralla oli vauhtia niin paljon (taas) ettei saanut stopattua oikeaan kohtaa puomin ylösmenolla, takajalatkin olivat kontaktilla kun pysähtyi. Tähän pitää kiinnittää huomiota.
TOKO hyppyäkin otettiin neljä toistoa alustalla (ilman namia). Ensimmäisellä kerralla siirtyi vinoon, kun menin vierelle. Muut toistot hienoja. En kuitenkaan ottanut yhtään ilman alustaa, koska Kiista jää helposti aivan esteen taakse.
Sitten mentiin vielä ulkokentälle treenaamaan keppejä. Ohjureilla puolikkaita keppejä, ensin pidin kädellä suuntaa (joo, todellakin se onnistuu nykyään). Keppien vieressä oli suora putki ja palkkasin Kiistan kepeiltä lähettämällä sen putkeen. Jippiiii, aivan mielettömän siistiä. Pieni kelpie saa tehdä keppejä ja putkea monta kertaa peräkkäin :D Nyt haki kepeille hienosti, vaikka minä seisoin lähes paikallani keppien ja putken välissä.

Viikon bongauksiakin tehtiin :D erittäin harvinainen siipimulkku löytyi Tiian päästä ja leiripaikalta vielä nännikumi. On se luonto ihmeellinen.

Sitten tein neljän esteen pomppusarjan ja vein possun melko pitkälle viimeisen esteen taakse. Ensimmäisellä kerralla välit vähän liian lyhyet ja Kiista pudotti kolmannen riman. Itse seisoin sarjan puolivälissä. Toisella kertaa pidemmillä väleillä, itse jäin kakkosesteen kohdalle (ja en siis liiku yhtään, vaan koira tekee tehtävänsä). Nyt onnistuneita toistoja kolme ja rimat 40cm. Olisi voinut olla matalimmillakin rimoilla, ainakin jos Patricia Hirniltä kysyis. :o) Mukavasti alkoi varomaan tassujaan, kun kerran osui uuteen paksuun rimaan nilkat.

Sitten varsinaiseen treeniin. Outi oli laittanut sellaisen vauhtibaanan, että sanoin huh huh. Ensimmäinen hyppy, toinen rengas, kurvattiin loivasti oikealle ja sitten kolmen esteen pitkä suora. Taas oikealle hyppy, jolta piti saada koira lähelle ja seuraavalle hypylle ja siitä taas poispäin työntö pituudelle ja kaarros putkeen. Ensimmäisellä kerralla rengas oli matala, hypyt 45cm. Outi sanoi, että Kiista hyppäsi aivan renkaan ylälaitaa hipoen ja nostettiin rengas ylös ensimmäistä kertaa Kiistalle ikinä. No mä en osannut ottaa ensin Kiistaa ekalta hypyltä kunnolla ja se loikkasi renkaan alta. Pelkkä rengas meni OK. Uusi yritys, mä jäin lähemmäs ensimmäistä hyppyä ja pidin käden korkeammalla heti hypyn jälkeen. Onnistui :o)
Sitten päästiin suoran alkuun ja yhden hypyn yli, jolloin magneetti veti Kiistan kohti minua. Outin neuvosta otin suoralla avuksi vastakkaisen käden ja aloitin aikaisemmin eteen-käskyt, onnistui hienosti ja sain radan läpi hyvän suorituksen. Jopa se käännöksen jälkeinen vekkaus, jotta sain Kiistan lähelleni uuteen hyppyyn ja työnnön pituudelle, onnistui hienosti ja saatiin Outilta kehuja. 

Otin vielä A:ta ja muutamia maksihyppyjä, joilta lähetyksiä myös kepeille. Poikkirimoja ei ollut nyt ollenkaan ja hyvin Kiista esteet ylitti. Korkeus 50cm.

Sitten ulos. Meillähän oli estetalkoot sunnuntaina ja nyt on kaksi rataa hallissa ja kaksi ulkona. Tein pienen radan, johon lähdettiin puomilta, siitä suoraan hyppy - pitkä lähetys putkeen - persjätöllä ja vekkauksella hypylle, josta tiukka käännös putkeen. Rimat 45cm. Puomi menee jo vauhdilla ja siitä seurauksena Kiista liukui kerran alastulolta maahan asti, muut toistot moitteettomia. Seurasi hyvin ohjausta. Olin oikein tyytyväinen tämän päivän harjoituksiin. 

Seuruuta otin pitkällä kestolla ja nyt piti melko hyvin paikkansa. Pyysin yhtä tuttua käskyttämään muutamia kertoja "onko ohjaaja valmis" ja minä vastasin joka kerta "valmis". Työnsin nameja Kiistan suuhun ja nyt ei viimeisellä kerrallakaan edes värähtänyt, vaikka laitoin namit pois kädestä. Ehkäpä tämä asia alkaa olla mielessä. Treenaaminen tosin jatkuu ja käytän sumeilematta vieraita "ääniä" hyväkseni aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. 

Aamulla otin seuruuta, mutta Kiistaa häiritsi äärettömästi meidän muut koirat, jotka leikkivät takapihalla. Jouduin käskyttämään melko paljon, jotta sain oikean paikan pysymään. Käännökset olivat entisellään, eli hyviä.
Muutama liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo otettiin, niissä ei huomauttamista.

Tein Kiistan ja Dooriksen kanssa pitkän lenkin. Niitä ei yskän vuoksi olla päästy tekemään vähään aikaan. Välittömästi, kun olin päästänyt koirat vapaaksi, pellon reunasta lähti rusakko täysillä. Molemmat koirat perään. Pelto on valtavan suuri, eikä nuo edenneet kuitenkaan kuin pari sataa metriä. Kiista jäi jahdista niin kierroksille, että otin sen kiinni ja palautin mieleen luoksetulon kukkasia. Terävä nykäisy hihnasta ellei heti reagoinut. Nopeasti tulikin sivulle ja sai mahtavat kehut. Loppulenkin tuli nopeasti luokse käskystä. Kuuma oli ja toki piti mennä yhteen puhdasvetiseen isoon ojaan kahlaamaan. 

Tänään otettiin vähän pihatreeniä. Löysin viimeinkin kartiot ja otin pitkästä aikaa ruutuun lähetyksiä. Mieletön vauhti namialustalle ja sinne jäi seisomaan. Palkkasin kuitenkin heittämällä pallon taakse. Pitää ottaa tämä sairaslomakin sillä mielellä, että joka kerta tauon jälkeen Kiista on ollut parempi kuin koskaan. (mä en vaan kestä taukoja, enkä tästä paremmaksi tule, ellen saa treenata).

Seuraamista otin melko pitkinä pätkinä ja annoin taas palkan ulkokautta suuhun, jotta sain pysymään kiinteämmin jalassa kiinni. Perusasennosta maahan menoa ollaan treenattu uudelleen, koska Kiista laskee etuosansa pikkasen vinoon ulospäin. Tässä taas annan palkan ihan vasemman jalkateräni edestä. Nopeasti se paikka on vakiintunut ennalleen. Vaikea pienen koiran katsoa minua silmiin, jos laskeutuu suoraan alas. Vähän vinossa näkis paremmin. Mamma on niuho, eikä hyväksy tällaista toimintaa.

Kapulan nostoja käteen, ensin niin että istuin ulkona penkillä ja Kiista nosti maasta ylös. Ensimäiset pari nostoa meni ihan viskailuksi. Sitten alkoi vakiintua ja sain n. 80% nostoista käteeni.
Seuraavaksi seisoen vähän etukenossa nostoja maasta käteen. Kovin on hätäinen näissä vielä, eikä sitä kapulaa pidetä suussa kuin hetki.
Sitten seisten suorassa, kapula kädessä. Peruutin koko ajan hitaasti ja otteen aikana silitin leuan alta. Tätä ei ole aiemmin kestänyt, mutta nyt onnistui hyvin. Ensi kerralla mahdollisesti saan jo pidettyä kapulaa Kiistan suussa hetken. Leikkien tämä ehkä onnistuisi nopeammin, mutta siinä on pureskelun vaara niin suuri.

Meiltä jäi nyt väliin kennelyskän vuoksi kontaktitreeni, Taikaa Tassuissa, viikkotreenit ja viikonlopun Faster-2009. Mä en toivottavasti näe ikinä enää yskiviä koiria missään. (no näen tietysti, eihän tauteja voi välttää, jos meinaa kisata ja treenata) Tähän loppuun tekis mieleni kirjoittaa joku vähemmän kaunis sana :o(

Nämä syntymäpäivät menivät köhiessä. Ilmeisesti kennelyskää taas. Viheliäinen tauti, mikä tarttuu niin helposti. Marraskuussa -08 just samainen tauti sairastettiin. Nyt meneillään kolmas päivä, eikä Kiista ole enää köhinyt, vaikka riekkui äsken pihalla Dooriksen kanssa. Toin koko jengin sisälle, ettei Kiista hengästy liikaa. Peukutuksia, että tauti talttui tähän. Pieni pelko on juuri astutetun russelinarttuni puolesta. Virustauti alkioiden kiinnittymisen aikoihin ei tiedä hyvää.
Viimeinen tokokurssin päiväkin jäi nyt väliin. Harmillista, siellä mennään kilpailutreeniä.